Miten rakentaa kestävää AI-pelijournalismia 2025+

Tekoäly, pelit ja sisältö – miksi Suomikin tarvitsee parempaa keskustelua

Tekoäly pelikehityksessä on noussut Suomessa parissa vuodessa marginaalipuheenaiheesta hallitusten, rahoittajien ja pelaajayhteisöjen pöydille. NPC-käyttäytyminen, pelattavuuden personointi, generatiivinen sisällöntuotanto ja pelaaja-analytiikka kiinnostavat yhtä lailla Rovion, Remedyn ja pienten indie-studioiden käytävillä.

Yksi iso ongelma on kuitenkin yhteinen: laadukasta, teknisesti pätevää mutta silti helposti ymmärrettävää sisältöä tekoälyn käytöstä peleissä on globaalistikin yllättävän vähän. Tässä kohtaa AI and Games -projektin tarina on suomalaiselle pelialalle poikkeuksellisen opettavainen.

Tässä artikkelissa avaamme, mitä AI and Games tekee vuosina 2025+ ja miten vastaava malli – luotettava, yhteisörahoitteinen AI-pelijournalismi ja -analyysi – voisi tukea myös suomalaista peliteollisuutta. Samalla saat konkreettisia ideoita siihen, miten oma studio tai yhteisö voisi rakentaa vastaavaa sisältöekosysteemiä Suomessa.

---

Mitä AI and Games tekee – ja miksi se kiinnostaa suomalaisia studioita?

AI and Games aloitti YouTube-kanavana jo 2014, mutta on kasvanut vuosien aikana monikanavaiseksi kokonaisuudeksi: syvällisiä video-caseja pelien tekoälystä, viikoittainen uutiskirje, konferenssi ja konsultointia pelistudioille.

Miksi tämä malli on tärkeä?

Pelialan AI-keskustelu on usein joko:

• hypetettyä markkinointipuhetta (“AI mullistaa kaiken”), tai
• teknistä tutkimustekstiä, jota kiireinen tuottaja tai luova johtaja ei ehdi lukea.

AI and Games on löytänyt välin näiden kahden maailman välillä:

• Käytännönläheiset case studyt: miten isot ja pienet studiot oikeasti käyttävät tekoälyä – suunnittelun, NPC:iden, pelattavuuden ja sisällöntuotannon tasolla.
• Nopea reagointi uutisiin: uutiskirje analysoi mm. generatiivisen AI:n vastareaktioita, oikeusjuttuja ja GDC:n raportteja – ei vain referoiden, vaan tulkiten, mitä ne merkitsevät pelikehittäjälle.
• Yleisö, joka on oikeasti pelialaa: uutiskirje tavoittaa tekijöitä, jotka eivät seuraa YouTubea, mutta haluavat ymmärtää tekoälyn vaikutuksia tuotantoon ja liiketoimintaan.

Suomalaisesta näkökulmasta tämä malli vastaa juuri siihen tarpeeseen, jonka ympärille “Tekoäly suomalaisessa peliteollisuudessa” -sarja on rakentunut: selittää, mitä tekoäly peleissä käytännössä tarkoittaa – ja erotella hype todellisesta arvosta.

---

Luotettava AI-sisältö on kallista – ja siksi usein liian heikkoa

AI and Gamesin avoin läpivalaisu omasta bisneksestään paljastaa jotakin, jonka moni suomalainenkin studio tai media tunnistaa: korkealaatuinen sisältö ei elä pelkällä mainosrahalla.

Tulojen todellisuus: konsultointi pitää valot päällä

AI and Gamesin liikevaihdosta noin 80 % tulee:

• pelistudioiden konsultoinnista
• koulutuksista ja workshopeista
• puhekeikoista ja yritysasiakkuuksista

YouTube-videot ja uutiskirje – se, mistä yleisö parhaiten brändin tunnistaa – ovat käytännössä tappiotaksoilla tehtyä työtä. Ne tuovat näkyvyyttä, uskottavuutta ja liidejä, mutta eivät suoraan rahoita itseään.

Tämä on tärkeä havainto myös Suomelle:

Jos haluamme laadukasta, riippumatonta keskustelua tekoälystä pelikehityksessä, sen taustalla täytyy olla joko vahva konsulttibisnes, tukirahoitus tai yhteisörahoitus – pelkkä mainosmalli ei riitä.

Aika on rajallinen resurssi

Kun ydintulo tulee asiakastyöstä, sisällöntuotanto kilpailee aina ajasta. AI and Games yltää “noin viikoittaiseen” uutiskirjeeseen ja “noin kuukausittaiseen” videoon – ei siksi, etteikö kysyntää olisi, vaan koska:

• asiakasprojektit rahoittavat sisällön
• konferenssit, pelimessut ja tutkimusyhteistyöt vievät kalenterin

Sama dynamiikka näkyy Suomessa: asiakasprojektit ja tuotannot jyräävät helposti yli kaikesta “ekstratyöstä”, johon kuuluu mm. sisäisen AI-osaamisen dokumentointi, tiimien kouluttaminen ja kokemusten jakaminen muille. Näitä kuitenkin tarvittaisiin, jotta koko ekosysteemi kehittyisi.

---

Kasvun resepti: yleisö ja maksavat tukijat

AI and Gamesin vuoden 2025 tavoitteet rakentuvat kahden akselin ympärille: yleisön laajentaminen ja maksavien tukijoiden määrän kasvattaminen.

Mitä yleisön kasvu mahdollistaa?

Uutiskirjeellä on hieman yli 3 300 tilaajaa ja lukijamäärät ovat kasvaneet yli 100 % vuodessa. Kun yleisö kasvaa, AI and Games voi:

• kysyä lukijoilta tarkemmin, mitä aiheita toivotaan
• segmentoida sisältöä eri rooleille (ohjelmoijat, suunnittelijat, tuottajat, johtajat)
• lunastaa paikkansa “default-lähteenä” pelialan AI-keskustelussa

Suomessa vastaava voisi tarkoittaa esimerkiksi:

• suomenkielistä uutiskirjettä, joka kokoaa yhteen peliteollisuuden AI-uutiset, tutkimuspoiminnat ja käytännön caset
• säännöllisiä nostoja suomalaisista projekteista, joissa käytetään tekoälyä pelaaja-analytiikkaan, NPC:iden ohjaamiseen tai sisällöntuotantoon

Maksavat tukijat avaavat uusia formaatteja

AI and Games on määritellyt konkreettiset portaat sille, mitä tapahtuu, kun maksavia tilaajia kertyy lisää. Esimerkiksi:

• 100 tukijaa → uusi podcast, joka tiivistää uutiskirjeen sisällön audioon
• 150 tukijaa → freelancer-kirjoittajat ja tutkivat jutut, joihin yhdellä ihmisellä ei olisi aikaa
• 200+ tukijaa → laajennettu “digest”-formaatti, joka seuraa sekä tutkimusta että teollisuuden kehitystä kahdesti kuussa

Suomeen käännettynä tämä voisi tarkoittaa:

• suomenkielistä podcastia pelialan tekoälystä – suunnattu erityisesti kiireisille tuottajille ja johtajille
• yhteisörahoitettuja, syväluotaavia juttuja siitä, miten tietyt suomalaiset studiot hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi live service -peleissä tai mobiilipeleissä
• koti- ja ulkomaisten AI-konferenssien ja GDC-tyylisten tapahtumien raportointeja suomeksi

Keskeinen oppi on: tue ja palkitse yhteisöä, joka haluaa parempaa keskustelua tekoälystä peleissä – ja tee tukemisesta konkreettista (selkeät rajapyykit, mitä uusi tukijataso mahdollistaa).

---

Mitä tästä voi oppia suomalainen pelistudio tai -yhteisö?

AI and Gamesin toimintamalli on yllättävän siirrettävissä Suomeen, kun sitä tarkastelee käytännön tasolla.

1. Päätä, kenelle puhut

AI and Games on todennut, että heidän YouTube-yleisönsä ja uutiskirjeen lukijansa ovat vain osittain sama porukka. Uutiskirjeen ytimessä ovat ammattilaiset, jotka tekevät töitä pelien ja tekoälyn parissa.

Suomalaisessa kontekstissa kannattaa miettiä:

• puhutteletko ensisijaisesti kehittäjiä (koodarit, suunnittelijat, data-analyytikot)
• vai päätöksentekijöitä (tuottajat, studiopomot, rahoittajat)
• vai laajempaa pelialayhteisöä (opiskelijat, tutkijat, harrastajat)

Kaikkia ei voi palvella samalla formaatilla. Yksi ratkaisu on AI and Gamesin tapaan:

• syvälliset, hitaammat videot tai artikkelit kehittäjille
• tiiviit, analyyttiset uutiskirjeet ja puheenvuorot päätöksentekijöille

2. Rakenna sisältöpolku, joka johtaa liideihin – ei vain näyttökertoihin

AI and Games ei edes yritä elää mainoksilla. Ydinbisnes on muualla: konsultointi, koulutus, konferenssit ja tuotteet (kuten Goal State -projekti).

Suomalainen studio tai yhteisö voi ajatella samoin:

• avoin sisältö (blogit, uutiskirjeet, webinaarit) → näyttää osaamisen
• sen jälkeen on luontevaa myydä:
  • AI-työpajoja pelitiimeille
  • auditointeja (esim. miten studio voisi hyödyntää pelaaja-analytiikkaa paremmin)
  • yhteiskehitysprojekteja tutkimuslaitosten kanssa

Tärkeää on nähdä sisältö liidikoneena, ei pelkkänä brändikampanjana.

3. Pidä kiinni integriteetistä – eritoten tekoälystä puhuessa

AI and Games kieltäytyy yli 90 %:sta tarjotuista sponsoridiileistä, koska:

• tuotteet eivät sovi heidän yleisölleen, tai
• sponsorin maine ei istu tarkkaan rajattuun, tekniseen ja kriittiseen keskusteluun.

Suomalaisessa tekoäly- ja pelikeskustelussa tämä on erittäin tärkeää:

• jos studio tai yhteisö esiintyy “riippumattomana äänenä” AI-kysymyksissä, lyhytnäköinen sponsorointi syö luottamuksen nopeasti
• toisaalta avoin puhe kumppanuuksista ja rahoituksesta lisää uskottavuutta

---

Konkreettinen toimenpidelista suomalaisille toimijoille

Jos haluat rakentaa AI and Games -henkistä toimintaa Suomeen – tai kehittää oman studion sisäistä AI-osaamista samalla logiikalla – voit aloittaa näistä:

1. Perusta yksi “kotipesä”

   • uutiskirje, blogi tai säännöllinen sisäinen memo, jossa avaat, miten käytätte tai aiotte käyttää tekoälyä

2. Dokumentoi caset systemaattisesti

   • NPC-käyttäytymisen parannus
   • personoitu pelattavuus
   • generatiivinen sisältö (dialogit, tasot, visualisoinnit)
   • pelaaja-analytiikan uudet raportit

3. Päätä, mitä jaat ulospäin

   • kaikkea ei tarvitse avata, mutta edes pintatasoinen kuvaus oikeista projekteista auttaa koko ekosysteemiä

4. Rakenna tukijamalli, vaikka pienesti

   • maksullinen “syväluotaava” taso uutiskirjeeseen
   • yritysjäsenyys, joka sisältää workshopin tai sparrauksen

5. Hae ja tarjoa kumppanuuksia

   • yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joilla on AI-osaamista
   • muut suomalaiset studiot, joilla on samat kysymykset, eri näkökulmat

6. Mittaa vaikutusta muulla kuin klikeillä

   • kuinka moni lukija palaa
   • kuinka moni ottaa yhteyttä
   • kuinka moni studio tai tiimi muuttaa käytäntöjään sisällön pohjalta

---

Yhteenveto: Suomi tarvitsee oman “AI and Games” -ekosysteeminsä

AI and Gamesin tarina 2014–2025 osoittaa, että syvällinen, kriittinen ja käytännönläheinen keskustelu tekoälystä peleissä on mahdollista – ja sille on globaali tarve. Samat teemat toistuvat tälläkin hetkellä Suomessa: miten hyödyntää tekoälyä vastuullisesti pelattavuuden personoinnissa, NPC-käyttäytymisessä, sisällöntuotannossa ja pelaaja-analytiikassa.

Jos haluamme, että “tekoäly suomalaisessa peliteollisuudessa” ei ole vain PowerPoint-slogan, tarvitsemme:

• kanavia, jotka suodattavat hypen ja tarjoavat rehellistä analyysia
• toimijoita, jotka uskaltavat näyttää omat numeronsa, epäonnistumisensa ja oppinsa
• yhteisön, joka on valmis sekä lukemaan että rahoittamaan tällaista työtä

Seuraava askel on suomalaisissa käsissä: kuka rakentaa sen alustan, jonka ympärille kotimainen AI-pelijournalismi, -koulutus ja -keskustelu voi kasvaa? Ja miten oma studiosi tai organisaatiosi voisi olla osa tätä muutosta – ei vain tekoälyn käyttäjänä, vaan myös sen ymmärrystä rakentavana äänenä?